Deutschland: Tiede ja teknologia

Saksa on kuulunut johtaviin teollisuusmaihin 1800-luvulta lähtien, mutta Euroopan johtavaksi luonnontieteen ja tekniikan keskukseksi se nousi vasta viime vuosisadan jälkipuoliskolla. Teollisuuskehitykselle tärkeimpiä aloja ovat olleet kone- ja kemianteollisuus, mutta myös it-ala, lääketeollisuus ja biolääketieteen laboratoriot saavat palvelukseensa tutkijoita ympäri maailmaa. Saksan teollisuustuotannosta menee huomattava osa vientiin, esimerkiksi lääkkeet, elektroniikka, terveydenhoitoalan laitteet ja lentokoneiden osat. Euroopan patenttivirasto sijaitsee Münchenissä ja Hampurin satama on rahtiliikenteen vilkkain solmukohta.

Globalisaatio on aiheuttanut uusia haasteita Saksan teollisuudelle, koska monia työpaikkoja on ulkoistettu Itä-Eurooppaan ja Aasiaan. Myös eettiset kysymykset ovat nousseet esiin. Esimerkiksi lääketehtaat ovat saaneet kritiikkiä osakseen, koska he eivät paljasta aids-lääkkeitä koskevia tutkimustuloksiaan köyhille maille.

Ruhrin alue

Ruhrin alue on teollisuuskeskittymä ja konurbaatio (yhtenäinen kaupunkialue) Nordrhein-Westfalenin osavaltiossa. Se oli kulta-aikanaan maailman suurin teollisuuskeskittymä, mutta 1960-luvulla hiilen menekin vähentyessä se koki suuren rakennemuutoksen. Nykyään palveluammatit ovat syrjäyttäneet raskasta teollisuutta, mutta muutoksella on ollut kova inhimillinen hinta. Terästehtaille ja kaivoksille on jouduttu etsimään uutta käyttöä, niitä on muun muassa saneerattu asunnoiksi ja yökerhoiksi.
Ruhrin alueella asuu 5,3 miljoonaa ihmistä ja se on osa suurempaa Rein-Ruhrin metropolialuetta. Ruhrilla on kolme yli 500 000 asukkaan kaupunkia, Dortmund, Essen ja Duisburg.

https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Ruhrgebiet_gelsenkirchen_scholven.jpg

Scholvenin voimala Gelsenkirchenissä Ruhrin alueella

Tiede

Yliopistot: Saksan vanhin yliopisto on Heidelbergin yliopisto, joka on perustettu vuonna 1386. Se on myös Euroopan vanhimpia yliopistoja. Opiskelijamäärältään suurin on Hagenin etäyliopisto. Saksassa toimii 376 korkeakoulua.

Tutkijoita: Lukuisat saksalaiset tutkijat ovat saaneet Nobel-palkinnon, mm. Max Planck, Albert Einstein ja Werner Heisenberg fysiikasta sekä Otto Hahn kemiasta. Saksasta on kotoisin myös monia tunnettuja luonnontieteilijöitä, filosofeja ja keksijöitä.

Luonnontieteilijöitä ovat mm. Gabriel Fahrenheit (Fahrenheit-lämpötila-asteikon kehittäjä), Johannes Kepler (tähtitieteilijä) ja Wilhelm Röntgen (fyysikko, sai maailman ensimmäisen Nobelin fysiikanpalkinnon vuonna 1901).

Filosofeja ovat esimerkiksi Karl Marx (uudenaikaisen sosialismin ja kommunismin perustaja) ja hänen yhteistyökumppaninsa Friedrich Engels.

Keksijöitä ovat mm. Karl Benz ja Gottlieb Daimler (bensiinikäyttöisen auton keksijät) sekä Rudolf Diesel (dieslmoottorin keksijä) ja Johannes Gutenberg (kirjanpainokokeen kehittäjä)