Deutschland: Kulttuuri

Saksa kuuluu länsimaiseen kulttuuripiiriin. Maassa on 16 osavaltiota. Niillä on vahva asema: kaikilla on oma parlamentti, hallitus ja muut viranomaiset. Paikallisia ominaispiirteitä korostetaan, ja Saksan kulttuurierot esimerkikisi pohjoisen ja etelän välillä ovat suuret.
Saksassa teitittely on hyvin yleistä. Ainoastaan lapsia voi sinutella suoraan, muita ihmisiä tulee teititellä, sillä sinuttelua pidetään epäkohteliaana. Usein esimerkiksi pitkään yhdessä työskennelleet työkaveritkin teitittelevät toisiaan eli tapa ei rajoitu vain ensitapaamisiin.

https://commons.wikimedia.org/wiki/File:BRD.png

Saksan osavaltiot. Pinta-alaltaan suurin osavaltio on Baijeri ja väkiluvultaan Nordrhein-Westfalen. Pienin osavaltio kummallakin mittarilla on Bremen. Lisää tietoa >>Osavaltiot<<

Kielet ja uskonnot

Maan virallinen kieli on saksa, mutta Saksassa puhutaan paljon muitakin kieliä. Virallisia vähemmistökieliä ovat tanska, romanin kieli, friisi ja sorbi. Myös Saksaan tulleilla maahanmuuttajilla on omat kielensä. Suuria kieli- ja samalla siirtolaisryhmiä ovat mm. turkkilaiset, puolalaiset, italialaiset, kreikkalaiset ja serbit.

Valtaosa Saksan väestöstä on kristittyjä (n. 68%) eli katolisia ja protestantteja. Seuraavaksi suurin ryhmä on uskonnottomat, joiden osuus väestöstä on 27%. Eniten uskonnottomia on entisen DDR:n alueella. Tämä johtuu siitä, että kommunistisissa maissa uskontoihin suhtauduttiin kielteisesti. Muslimien osuus väestöstä on n. 3,7%. Muita uskonnollisia vähemmistöjä ovat buddhalaiset, juutalaiset, hindut, jesidit, sikhit ja bahai-uskonnon harjoittajat.

https://de.wikipedia.org/wiki/Religionen_in_Deutschland

Saksan alueellinen uskontojakauma. Keltainen tarkoittaa katolista, violetti evankelista ja sininen uskonnottomia. Tumma on absoluuttinen enemmistö ja vaalea suhteellinen enemmistö.

Etniset ryhmät

Saksalaisista etnisesti saksalaisia on 91,5%. Turkkilaiset ovat suurin vähemmistöryhmä; heitä on 2,4%. Loput 6,1% koostuu pääasiassa kreikkalaisista, italialaisista, puolalaisista, venäläisistä, serbo-kroaateista ja espanjalaisista.

Länsi-Saksaan alkoi muuttamaan paljon turkkilaisia vuodesta 1961 lähtien, kun Turkki ja Länsi-Saksa sopivat työvoiman rekrytointisopimuksen. Turkkilaisia tarvittiin työvoimaksi Länsi-Saksaan mm. rauta- ja terästeollisuuteen. Vaikka sopimus oli alunperin kaksivuotinen, Länsi-Saksa irtisanoi sen vuonna 1973 työttömyyden kasvaessa, ja moni turkkilaisista jäi Saksaan, vaikka osa palasi myös kotimaahansa.
Turkkilaisilla on oma kulttuurinsa, johon kuuluu mm. turkin kieli sekä islam. Saksan suosituin pikaruoka Dönerkebab on saksanturkkilaisten kehittämä.
Turkkilaisilla on ollut ongelmia sopeutua saksalaiseen yhteiskuntaan. Yksi ongelmista on joidenkin saksanturkkilaisten huono saksan kielen taito, johon syinä ovat mm. pääasiassa turkkilaisten ohjelmien katselu televisiosta ja naapureiden turkkilaisuus. Saksan kieltä ei tule siis juuri kuunneltua tai puhuttua ja sitä kautta opittua. Muita syitä ovat työttömyys ja köyhyys; esimerkiksi joka toinen Berliinin saksanturkkilainen on työtön ja peräti 40% turkkilaistalouksista elää köyhyysrajalla tai sen alapuolella. Ongelmat heijastuvat myös lasten koulunkäytiin. Joka kolmas turkkilaislapsi jää kokonaan ilman päättötodistusta, jolloin ei pääse jatkamaan opintoja. Seurauksena on usein työttömyys ja ongelmien kierre.
Monet keskiluokkaistuneet saksanturkkilaiset haluavat muuttaa pois turkkilaiskaupunginosista taatakseen lapsilleen hyvän saksan kielen taidon ja paremmat kouluolot. Tämä usein vain pahentaa turkkilaiskaupunginosiin jäävien syöksykierrettä.
Monet saksanturkkilaiset ovat yrittäjiä, ja heidän yrityksissään työskentelee lähes puoli miljoonaa ihmistä. Suosituimmat puolueet ovat demarit (SPD) ja vihreät, ja yli 600 edustajan liittopäivillä on viisi turkkilaissyntyistä kansanedustajaa. Noin joka toisella saksanturkkilaisella on Saksan kansalaisuus.

https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Flag_of_Turkish_Community_of_Germany.png

Saksan turkkilaisten käyttämä lippu

Saksalaisen kulttuurin erityispiirteitä

Saksalaiset kutsuvat itseään "runoilijoiden ja ajattelijoiden maaksi" (Das Land der Dichter und Denker). 10 saksalaista kirjailijaa on palkittu Nobel-kirjallisuuspalkinnolla, uusimpana Herta Müller vuonna 2009. Saksassa järjestetään myös maailman suurin vuosittainen kirja-alan tapahtuma, Frankfurtin kirjamessut.

Saksasta on kotoisin monia kuuluisia säveltäjä, kuten J. S. Bach ja L. van Beethoven. Saksalaisia soittimia ovat mm. huuliharppu ja bandoneón, joka on tärkeä soitin argentiinalaisessa tangossa.

Vahva alueellisuus näkyy myös Saksan ruokakulttuurissa. Esimerkiksi suositut makkaralajikkeet vaihtelevat paljon eri puolilla maata. Sama näkyy myös leivissä, jotka vaalenevat etelään mentäessä, kun pohjoisessa suositaan tummempaa täysjyväleipää. Leivät ja makkarat ovat hyvin suosittuja ruokia, ja näitä kumpaakin löytyy peräti 1500 eri lajia.
Monet saksalaiset pitävät oluesta, ja saksalaisia olutmerkkejä löytyykin yli 5000.

https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/2/2e/German_Bratwurst.jpg

Bratwurstin grillausta Saksassa. Lisää tietoa ruokailusta >>Ruokailu<<

Urheilu on Saksassa hyvin suosittua. Noin 40% saksalaisista urheilee säännöllisesti. Suosituin urheilulaji on jalkapallo, joka on myös maan kansallislaji. Saksan jalkapalloliiga eli Bundesliiga on yksi Euroopan suosituimmista liigoista. Saksan maajoukkue (ja Länsi-Saksa) on voittanut neljä jalkapallon maailmanmestaruutta ja kolme euroopanmestaruutta.

Saksalaiseen kulttuuriin kuuluvat perinteisesti joulumarkkinat, joita on lähes joka kaupungissa. Valtaosa niistä avataan 21.11. ja ne ovat avoinna pääasiassa jouluun asti, osa jopa uuteen vuoteen. Joulumarkkinoilla on erilaisia kojuja ja ohjelmaa.

Lähteet:

Deutschland

Kulttuuri

Kielet ja uskonnot

Etniset ryhmät

Saksalaisen kulttuurin erityispiirteitä

Lähteet:

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti