Historia

Saksan alueelta alkoi 900-luvun lopulla muodostua Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta, ja se säilyi koossa aina 1800-luvun alkuun, jolloin Napoleonin sodat alkoivat. Keisarikunnan raunioille syntyi pieniä saksalaisvaltioita, joiden poliittiset ja taloudelliset liitot pohjustivat vuonna 1871 tapahtunutta Saksan keisarikunnan perustamista. Keisarikunnan ensimmäiseksi keisariksi nousi Preussin eli suurimman saksalaisvaltion Wilhelm I.


Saksan keisarikunta.

Tappio ensimmäisessä maailmansodassa romahdutti Saksan keisarikunnan ja se korvattiin Weimarin tasavallalla. Saksa menetti suuria maa-alueita ja joutui maksamaan paljon sotakorvauksia.
 Weimarin tasavalta oli alusta asti poliittisesti epävakaa, ja maassa oli mellakoita, kapinoita ja lakkoilua. Sitä vaivasi surkea talous, iso työttömyys sekä hyperinflaatio. Ensimmäisen maailmansodan jälkeinen presidentti ei pystynyt vakauttamaan yhteiskuntaa ja talousongelmat pahenivat entisestään. Lopulta vallanhimoinen Adolf Hitler pääsi Saksan johtoon, koska ihmiset olivat vakavassa tilanteessa valmiita tukemaan jopa ääriliikkeitä.



Mussolini (Italian johtaja) ja Hitler Münchenissä. Mussolini vasemmalla ja Hitler oikealla.

Hitler hyökkäsi Puolaan ja niin Saksa aloitti toisen maailmansodan. Saksa hävisi lopulta liittoutuneiden murskaavalle ylivoimalle. Voittajavaltiot jakoivat maan Itä- ja Länsi-Saksaan ja Länsi-Berliinin ympärille rakennettiin muuri, jotta ihmiset pysyisivät omalla puolellaan, joko Neuvostoliiton ja idän hallitsemalla demokraattisen tasavallan tai Yhdysvaltojen ja lännen hallitsemalla liittotasavallan alueella.
 Vuosikymmenien jälkeen Saksat yhdistyivät Saksan liittotasavallaksi.



Jaettu Saksa. Keltainen alue DDR:n puolella on Berliini.


Lähteet:


Historia, Aikalainen 8 Ville Kohvakka, Matti Ojakoski, Jari Pönni, Tina Raassina-Merikanto Sanoma Pro Oy
www.globalis.fi/Maat/Saksa






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti