Osavaltiot

Saksan liittotasavalta muodostuu 16 osavaltiosta, joilla on oma hallinto ja viranomaiset. Nykyiset osavaltiot on muodostettu sodan jälkeen, mutta Saksa on aina jakautunut osavaltioihin. Jokaisella niistä on oma parlamentti, maapäivät, joka valitsee hallituksen osavaltiolle. Liittovaltiotasolla näiden etuja valvoo liittoneuvosto.

Jaetun Saksan aikana Saksan liittotasavalta muodostui yhdestätoista osavaltiosta (Saarland liitettiin vuonna 1957). Demokraattisen tasavallan alueelle oli alunperin perustettu 5 osavaltiota, mutta vuonna 1952 nämä poistettiin ja tilalle tuli 14 aluehallintopiiriä. 18.3.1990 pidettyjen DDR:n ensimmäisten vapaiden vaalien jälkeen alueelle muodostettiin jälleen viisi osavaltiota, joiden rajat olivat suurin piirtein samat kuin ennen vuotta 1952. Saksan yhdistymisen päivänä 3.10.1990 nämä osavaltiot ja koko DDR liitettiin liittotasavaltaan, jolloin myös Itä-Berliini ja Länsi-Berliini yhdistettiin.

Saksan osavaltiot ja niiden liput


Lyhyet esittelyt

Baden-Württemberg on Etelä-Saksassa sijaitseva osavaltio, jossa on paljon viehättäviä luonnonalueita (mm. Bodenjärvi ja Schwarzwaldin vuoristo), ja se onkin suosittu matkailukohde. Siellä on myös paljon teollisuutta; sen vienti on Saksan osavaltioista suurin. Baden-Württembergissä on myös paljon kulttuurielämää ja tutustumisen arvoisia kaupunkeja, kuten Stuttgart, Heidelberg ja Freiburg im Breisgau.


Stuttgart


Brandenburg on itäisessä Saksassa sijaitseva harvaan asuttu osavaltio, jonka pääkaupunki on aivan Berliinin kupeessa sijaitseva Potsdam. Se oli aiemmin osa DDR:ää ja osavaltio perustettiinkin vasta Saksojen yhdistyessä vuonna 1990. Brandenburgissa on nykyään paljon erilaista teollisuutta, mm. Potsdam-Babelbergin filmikaupungissa on elokuvateollisuutta. Brandenburgissa sijaitsevia kaupunkeja ovat esimerkiksi pääkaupunki Potsdam, historiallisesti merkittävä Cottbus ja Puolan rajalla sijaitseva Frankfurt an der Oder.


Orangerieschloss Potsdamissa


Bremenin vapaa hansakaupunki (saks. Freie Hansestadt Bremen) eli Bremen on Saksan pienin osavaltio. Se koostuu kahdesta erillisestä alueesta; Bremenin kaupungista, joka on osavaltion pääkaupunki ja Bremerhavenin satamakaupungista Pohjanmeren rannalla. Kumpaakin aluetta ympäröi Ala-Saksin osavaltio.
 Bremerhavenin satama on Euroopan suurin konttisatama ja merkittävin autosatama. Bremenissä on myös merkittävää elintarvike- ja nautintoaineteollisuutta. Tärkeitä tuotteita ovat esimerkiksi kahvi, suklaa, jauhot, mausteet ja kalatuotteet.


Bremerhaven


Nordrhein-Westfalen eli NRW on Länsi-Saksassa sijaitseva osavaltio. Se on Saksan väkirikkain osavaltio yli 17 miljoonalla asukkaalla, ja siellä sijaitsee monia suuria kaupunkeja, kuten Köln ja Düsseldorf sekä Ruhrin alue.Vaikka Nordrhein-Westfalen on Euroopan tiheimmin asuttua seutua, valtaosa siitä on maatalouden käytössä tai metsää. Osavaltiossa on kuitenkin paljon teollisuutta ja se on Euroopan johtavia ympäristöteknologian keskuksia.


Düsseldorfin mediasatama


Schleswig-Holstein on Saksan pohjoisin osavaltio, joka sijaitsee Itämeren ja Pohjanmeren välissä. Sen kulttuuri on sekoitus saksalaista ja tanskalaista, joka näkyy mm. maaseudun linnoissa ja kartanoissa. Osavaltiossa puhutaan saksan lisäksi myös tanskaa ja friisiä, sekä historiallista alasaksan kieltä. Schleswig-Holstein on Saksan suurin tuulienergian tuottaja ja osavaltion pääkaupunki Kielissä on Saksan suurin matkustajasatama.


Glücksburgin linna Schleswig-Holsteinissa


Muita osavaltioita ovat Baijerin vapaavaltio, Berliini, Hampurin vapaa hansakaupunki, Hessen, Mecklenburg-Etu-Pommeri, Ala-Saksi, Rheinland-Pfalz, Saarland, Saksin vapaavaltio, Saksi-Anhalt ja Thüringenin vapaavaltio.

Lähteet

 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti