Pohjois-Saksassa vallitsee merellinen ilmasto, ja siellä on paljon jokia ja viljavaa alankoa. Koska rehukasvit viihtyvät siellä hyvin, karjatalous on tärkeä elinkeino.
Keski-Saksassa on ylänköjä metsineen ja tasankoja peltoineen. Tasangoilla maaperä on hedelmällistä ja kesät lämpimiä. Maanviljely onkin keskittynyt sinne: vehnä, sokerijuurikas, hedelmät ja viini ovat tärkeimpiä tuotantokasveja.
Etelä-Saksassa on paljon vuoria ja pieniä järviä. Yhä etelämpään mentäessä ilmasto muuttuu koko ajan mantereisemmaksi ja jossain paikoissa on myös vuoristoilmastoa. Lämpötilaerot ovat siis suuret, ja sateiden määrä on aika pieni. Metsätalous ja karjanhoito ovat tärkeitä elinkeinoja.
Koko Saksassa maatalouden tärkeimpiä tuotteita ovat maito, peruna, viljakasvit, porsaan-, naudan- ja siipikarjanliha, kaalit ja sokerijuurikas.
https://de.wikipedia.org/wiki/Gemeinsame_Agrarpolitik
Kasvukausi on pitkä ja hidas. Satojen määrä riippu siitä, mitä viljellään, mutta esimerkiksi viiniä saadaan vuodessa yksi sato. Saksassa viljelijät viljelevät omilla maillaan niinkuin Suomessa. Rajoitteita maanviljelylle ei ole paljon, mutta ympäristöongelmia kuitenkin on. Saksassa yritetään parantaa näitä ongelmia, ja luonnonmukaista maataloutta halutaan lisätä.
Viljoja, maitotuotteita, hedelmiä ja vihanneksia viedään muihin maihin. Saksan tärkeimpiä vientimaita ovat Ranska, Alankomaat, Yhdysvallat, Englanti ja Italia.
Ruokaturva on hyvä, koska Saksa on turvallinen länsimaa, jossa teollisuus on kehittynyttä.
Peltoja, Niedersachsen
https://de.wikipedia.org/wiki/Acker
Viininviljelys saapui Saksaan Moselin ja Reinin rannoille roomalaisten mukana. Sitä viljellään edelleenkin paljon Lounais-Saksassa, jokien rannoilla, koska viini pitää hyvin vettä läpäisevästä ja mineraalipitoisesta maaperästä. Viini tarvitsee myös paljon auringon valoa, ja siksi aurinkoiset rinteetkin ovat hyviä paikkoja viljellä sitä.
Viiniköynnös käy läpi monia eri vaiheita silmujen puhkeamisesta talven lopulla siihen asti, kunnes rypäleet kypsyvät alkusyksystä:
1. Ensin silmusta kehittyy lehtisilmu, ja sitten se avautuu.
2. Tulevan rypäleen kukkasilmut puhkeavat.
3. Kukinto. (kylmyys ja sateet ovat vaaraksi)
4. Marjat kasvavat 100 päivää.
5. Monien viinilajien marjat alkavat saada liilaa väriä.
6. Kypsiä rypäleitä, ja viininkorjuu alkaa.
7. Jotkut rypäleet ylikypsyvät ja menevät pilalle.
Viiniköynnöksiä uhkaa myös monet taudit ja tuholaiset. Viiniköynnöskaskaat, isosulkaharmomittari, kääriäiset ja uurrekorvakärsäkäs ovat pelättyjä tuholaisia.
Viininviljelyä Etelä-Saksassa
Saksan suurtila sinnittelee luonnonmukaisella maataloudella eli luomulla. Saksalaiset ovat kiinnostuneet luomusta ja sen kysyntä lisääntyy koko ajan. Se voi tuntua aluksi oudolta, sillä saksalaiset ovat yleensä aika hintaorientoituneita kuluttajia eli haluavat ostaa mahdollisimman halpaa. Saksalaiset ovat kuitenkin ymmärtäneet luomun hyvät puolet ja haluavat suojella luontoa ja tukea ekologista kestävää kehitystä. Tästä artikkelista voit lukea lisää Saksan maaseudun tulevaisuudesta:
Lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Saksa
https://fi.wikipedia.org/wiki/Maissi#Viljely
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/el%C3%A4inten-hyvinvoinnista-voi-tulla-vaaliteema-saksassa-1.178435
https://www.vihreatuuma.fi/saksan-luomumarkkinat-elintarvikkeita-luottamuslisalla/
Andre Domine: Viini. Könemann, 2005.
http://www.finpro.fi/documents/10304/16101/FinproGermanyCountryreport_100324.pdf
http://www.ifpri.org/topic/global-hunger-index
https://peda.net/kannus/jvk/oppiaineet2/maantiede/8-lk-maantieto/eurooppa3/saksa
Kiitos tästä. On mielenkiintoista verrata näitä maatalouksia Suomen ja muiden maiden välillä. Meidän tuttu on aivan uusi maatalon omistaja. Voisin tämän hänelle näyttää, uskon että häntä kiinnostaisi. Paljon on selvitettävää hänellä, nyt etsinnässä on kuljetuspalvelu maatiloille. https://www.tammelankoneasema.fi/kuljetuspalvelut
VastaaPoista