Talous

Talouselämää:

Länsi-Saksan talousihmeeksi (saks. Wirtschaftswunder) kutsuttu nopea talouskasvu kesti 45 vuotta. Se teki Länsi-Saksasta euroopan rikkaimman ja poliittisesti vakaimman maan. Sodan jälkeen Saksa sai 1,5 miljoonaa dollaria Marshall-apuna Yhdysvalloilta. Talous kukoisti tekniikan kehityksen sekä
sopuisien työmarkkinaolojen tukemana. Mutta sitten kun Saksat yhdistyivät, lisää asukkaita piti liittää lännen talouteen, ja siitä tuli kallista. Verot nousivat, kun miljardeja euroja kulutettiin itäisten alueiden korjaamiseen. Myös työttömyys kasvoi, työväestö ikääntyi, globalisaatio lisääntyi ja poliitikot olivat haluttomia toteuttamaan uudistuksia. Talousihme laantui, ja Saksan talous alkoi kompastella 2000-luvun alussa.
 Vuoden 2008 syksyllä alkanut kansainvälinen lama koetteli Saksan vientijohtoista talouselämää ankarasti. Saksalaisten tuotteiden kysynnän lasku ulkomailla johti konkurssien myötä työttömyyden kasvuun. Siltikin Saksan keskimääräinen elintaso on korkeampi kuin monissa muissa Euroopan maissa. Laman jälkeen Saksa on noussut Euroopan talouden veturiksi. Saksalla on vahva asema auto-, sähkölaite-, elektroniikka-, metalli-, lääke-, ja kemianteollisuudessa.


Saksalaiset autot ovat arvostettuja. Mercedes Benz.



Eläkeongelma:

Saksalaisten eläkeongelma on moneen muuhun Euroopan valtioon verrattuna pieni. Syntyvyys on kuitenkin laskenut, ja ilmoille on noussut kysymys: "Kuka maksaa tulevaisuuden runsaat valtioneläkkeet?" Virallista eläkeikää pyritään siksi nostamaan asteittain 65:stä 67:ään vuoteen 2029 mennessä. Saksalaiset jättävät työelämän keskimäärin hieman yli 62-vuotiaina. Eläkkeisiin menee yli kymmenen prosenttia bruttokansantuotteesta. Ikäryhmien tasapainon sekä eläketason ylläpitämiseksi Saksaan on päästettävä paljon siirtolaisia, sillä vain harvat nuoret perustavat isoja perheitä.


Saksan väestön kehitys. Eläkeikäisten ihmisten osuus on kasvanut ja lasten vähentynyt.



Lähteet:
Näe ja koe Saksa, kustannusosakeyhtiö Tammi



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti