Arkkitehtuuri

Saksassa on ihastuttavan paljon monenlaista arkkitehtuuria. Syy tähän ovat maakuntien väliset erot sekä aikoinaan lukuisat itsenäiset pienet valtiot, joiden johtajat halusivat tehdä vaikutuksen kilpailijoihin. Pikkukaupungeistakin löytyy romaanisia, goottilaisia tai barokkipyhäkköjä, ja myöskin renessanssi ja uusklassismi ovat kivasti edustettuina. Monet komeat kirkot, palatsit ja linnat säilyivät 1900-luvun kurimuksissa ehjinä, ja vahingoittuneita rakennuksia on entistetty kunnollisesti.  Saksalaiset ovat yhä kiinnostuneita perinteisistä rakennusmenetelmistä. Omakotitalot ja kerrostalot rakennetaan usein hyvin huolellisesti, ja niissä käytetään ympäristöystävällisiä materiaaleja ja ratkaisuja. Myös nykyaikainen ja moderni arkkitehtuuri kiinnostaa. Kun Saksat yhdistyivät, ihmiset innostuivat kunnostamaan Berliiniä, ja yksi tunnetuimmista uudistuksista on Sir Norman Fosterin suunnittelema Reichstagin kupoli.

https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Reichstag_dome_tour,_Berlin,_2014-58.jpg

Reichstagin kupoli

https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Dresden_Glaeserne_Manufaktur.jpg

Volkswagen avasi 2001 Dresdeniin lasisen tehtaan, Gläserne manufakturin. Rakennuksen suunnitteli müncheniläinen Gunter Hennin. Lasinen tehdas on valoa tulviva huippu moderni kokonaisuus, jossa VW:n (Volkswagenin) luksusmallin Phaetonin kokoonpano tapahtuu. Valmiit autot varastoidaan 40 metriä korkeaan pyöreään lasitorniin. Se kohoaa päärakennuksista, jonka sivuilla on pienempiä ulokkeita. Tehdas sijaitsee Strassburger Platzilla puistomaisemissa.

https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Berlin-kanzleramt-2010-073.jpg

Saksojen yhdistymisen jälkeen Berliiniä uudistettiin innokkaasti. Axel Schultes ja Charlotte Frank suunnittelivat kuitenkin rakennuksen, joka ei tuottanut valitettavasti suurta intoa. He olivat suunnitelleet liittokanslerin viraston, joka oli silloisen liittokanslerin mielestä liian monumentaalinen. Hän pelkäsi, että se antaisi ulkomaisille huonon kuvan Saksan suunnitelmista. Berliiniläiset antoivat sille nimeksi pesukone.

https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Wismar_Kraemerstrasse.jpg

Tämä Wismarin hansakaupunki pelastui itä-saksalaisten jälleenrakentamiselta. Kun toinen maailmansota päättyi, Itä-Saksassa ryhdyttiin jälleenrakennuspuuhiin. Tulokset olivat aika rumat. Mutta koska vanha hansakaupunki kärsi pommituksista hyvin vähän, eivätkä DDR:n viranomaiset välittäneet sen kunnostuksesta, kaupunki säilyi ja jälkipolvet olivat siitä iloisia.

Kuva lasitalosta löytyy täältä  http://www.staedte-fotos.de/bild/deutschland~baden-wuerttemberg~stuttgart/14033/-glashaus---eines-der-bekanntesten.html

Lasitalo on yksi radikaaleimmista ja omaperäisimmistä rakennuksista Saksassa. Se on nelikerroksinen omakotitalo, joka tunnetaan nimeltä talo R 128 (Römerstrasse 128). Se sijaitsee Stuttgartin kupeessa. Suunnittelija on insinööri Werner Sobek (suunnitteli vuonna 2000), ja hän teki siitä kierrätettävän, päästöttömän ja energiaomavaraisen. Teräsrungon varaan rakennetussa talossa ei ole yhtäkään tiiliseinää vaan pelkästään lasipaneeleja. Asunto on melkeinpä kokonaan yhtenäistä tilaa. Kolminkertaiset ikkunat estävät talon kuumenemisen kesällä, ja katolla oleilee 48 aurinkokennoa.

https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Weissenhof_photo_house_Hans_Scharoun_east_side_Stuttgart_Germany_2005-10-08.jpg

Walter Gropius perusti vuonna 1919 Weimariin arkkitehtuuri- ja taideteollisuuskoulun nimeltä Bauhaus. Siellä korostettiin funktionalismia ja uusasiallisuuden tavoittelua. Bauhausilla oli voimakas vaikutus moderniin arkkitehtuuriin myös ulkomailla. Sen myötä Stuttgartiin rakennettiin Weissenhof-asuintaloalue, johon kuului 21 taloa. Rakennukset olivat puhdaslinjaisia ja tasakattoisia, ja niissä oli isoja ikkunoita. Niihin käytettiin uskaliaasti uusia materiaaleja. Mutta natsit tuomitsivat funktionalistit turmeltuneiksi, ja vuonna 1933 Bauhausin ovat suljettiin. Monia Weissenhofin taloja tuhoutui sodan pommituksissa, mutta niistä 11 jäi kuitenkin pystyyn.

https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Berlin_Brandenburger_Tor_Nacht.jpg

Brandenburger Tor (Brandenburgin portti) rakennettiin Preussin kiuninkaan Fredrik Vilhelm II:n hallituskauden aikana 1788-1791. Carl Gotthard Langhans oli arkkitehtuurina. Portti edustaa uusklassista tyyliä, ja se on tehty harmaanruskeasta hiekkakivestä. Se on 26 metriä korkea ja 65,5 metriä leveä. Kattorakennelma ja kulkuaukkojen sisäseinät ovat koristeltu korkokuvin, jotka esittävät klassisia kreikkalaisia aiheita, ja portin huipulla näkyy Johann Gottfried Schadowin veistämä patsas, joka esittää voiton jumalatarta Vicktoriaa, joka istuu neljän hevosen vetämässä vaunussa.




Lähteet:

Näe ja koe Saksa, kustannusosakeyhtiö Tammi
https://fi.wikipedia.org/wiki/Brandenburgin_portti